Huh, aika on kulunut niin hurjaa vauhtia, että alle vuoden kuluttua tanssitaan meidän häitä!
Ihan uskomatonta, varsinkin, kun muistelen, miten vasta viime kesänä tuntuivat edessä olevat kaksi vuotta aivan loputtoman pitkiltä. Vaikka tietää kokemuksesta ajan kuluvan nopeasti, ei sitä ikinä tajua ennen kuin vasta jälkeenpäin, kun on oikeastaan jo liian myöhäistä. Pitäisi ehdottomasti osata enemmän nauttia jokaisesta hetkestä, myös niistä ei niin nautittavista. Tokihan joku voi saivarrella ja sanoa, että aikahan kuluu aina samaa tahtia, mutta kyllähän se nyt tuntuu juoksevan koko ajan vain nopeammin. No, koska minun ja Karjalan Evakon häitä joka tapauksessa juhlitaan jo ensi heinäkuussa, ajattelin, että nyt voisi olla hyvä hetki fiilistellä vähän somistusasioita.
En ole todellakaan mikään somistaja, en osaa nähdä mikä näyttää hyvältä ennen kuin näen sen. Sitä voisi sanoa myös mielikuvituksen puutteeksi, mutta itse kutsun sitä nyt muodikkaasti minimalismiksi. Vähemmän on ehdottomasti enemmän, ja sen vuoksi valitsimmekin häillemme tilan, joka on mahdollisimman kaunis itsessään. Minulle painajaismaisin paikka hääjuhlien miljööksi olisi joku koulun liikuntasalin tapainen halli, johon sitten yritettäisiin epätoivon vimmalla luoda kauneutta ja tyylikkyyttä. En missään nimessä tuomitse pareja, jotka tekevät noin, ymmärrän, että monelle hinta saattaa olla kynnyskysymys, on se meillekin, mutta me päätimme säästää paikan sijasta jostain muusta. Meille molemmille tärkeimmät tekijät häissä ovat luonnollisesti me kaksi ja meidän rakkautemme, jota siellä juhlitaan, mutta itse juhlien kannalta tunnelma ja ruoka.
Kaunis miljöö helpottaa hyvän ja juhlavan tunnelman luomista kummasti, ja onhan se toki ekologista, kun koristeita ei tarvitse ostaa niin paljoa. Miljöön lisäksi hyvä ruoka ja live-bändin soittama musiikki edesauttavat juhlatunnelman nostattamista. Mikään ei tuhoa hyviä pirskeitä yhtä tehokkaasti kuin kesken loppuva sapuska tai Spotify-soittolista täynnä toinen toistaan kokeellisempia valaanitkua muistuttavia biisejä. Eikä siinäkään mitään, jos sellaisesta tykkää, vaikka kesken loppuvasta ruoasta tuskin tykkää kukaan.
Jos en minä, niin eipä ole Karjalan Evakkokaan mitenkään erityisen kiinnostunut somistushommista. Niinpä emme olisi voineet olla kiitollisempia Evakkoni mielettömän huikealle työkaverille, Somistaja-Tanjalle, todella taitavalle freelancer-somistajalle, joka sanoi kihlauksestamme kuultuaan haluavansa tehdä meidän häidemme somistuksen pelkkien materiaalikulujen hinnalla (ei ole maksettu mainos, toim. huom.). Tanja on muutenkin aivan käsittämättömän mahtava tyyppi, jonka tapasin ensimmäisen kerran hänen tarjotessaan korvaamattoman apunsa päästämällä minut käyttämään WC-tilojaan, kun sille kerran iski yllättäen tarve, eikä muita paikkoja ollut näköpiirissä, joten Tanja teki kyllä välittömästi erittäin sydämellisen ja vilpittömän ensivaikutelman. Olen jopa päässyt jakamaan Tanjan hyvää karmaa päästämällä työkaverini meille vessaan viime kesänä, kun hänelle yllättäen tuli sellaiselle tarve, eikä muita paikkoja ollut näköpiirissä. Somistaja-Tanjaan on siis 110%:n luotto, siitä ei ole epäilystäkään.
Ammattisomistajassa on tietysti sekin aivan erinomaisen hyvä puoli, että hänellä on kotonaan ja varastoissaan valtavat määrät kamaa, jota voi käyttää häiden somistuksessa. Siinä säästyy ympäristö poikineen, kun kaikkea ei tarvitse ostaa itse ja sen jälkeen yrittää tunkea jonnekin hääkirppikselle myyntiin ja toivoa, että jollain olisi juuri sama teema kuin meillä, eikä juuri niitä meidän myymiä tavaroita olisi ehditty jo muualta ostaa. Voihan sitä tavaraa ostaa hääkirppiksiltä itsekin, mutta en minä ainakaan tiedä, minne sen kaiken krääsän tunkisin säilöön – paljon kätevämpää on siis lainata tavarat somistajalta. Maksan mielelläni vuokraa tavaroista, kunhan minun ei ensin tarvitse kuskata mitään ylimääräistä roinaa omaan kotiini ja sitten yrittää hankkiutua siitä eroon.
Koska ruoka tulee olemaan tärkeä osa hääjuhlaamme ja illallisen syöminen yksi juhlien tärkeimmistä ohjelmanumeroista, haluamme tietysti panostaa kauniiseen kattaukseen. Haluamme, että ruokailu tulee olemaan elämys niin meille kuin vieraillemmekin, ja ainakin minun mielestäni kaunis, viimeistelty kattaus pöytäkoristeineen hivelee kaikkia aisteja saaden ruoan ja viinitkin maistumaan vielä herkullisemmilta. Kattaukseen haluan ehdottomasti jokaiselle vieraalle oman menu- ja ohjelmakortin, sekä niihin jonkun nätin kuivakukan tai vastaavan somisteen kaveriksi, minkä lisäksi siinä samassa paketissa voisi olla päällimmäisenä vieraan nimilappu. Näin kenenkään ei tarvitsisi jakaa menu- ja ohjelmakorttia muiden kanssa, vaan jokaisen olisi helppoa seurata päivän kulkua. Ohjelmalehtiseen voisi painattaa jotenkin suurpiirteisesti päivän aikataulun; ainakin itse häävieraana tykkään tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Vaikka hääjuhlapaikkamme ruokapöydät eivät leveyssuunnassa (vai pitäisikö puhua syvyydestä?) ole missään kuninkaallisten hääkattausten mitassa, vaan aika tavallisen ruokapöydän levyiset, haluamme kattauksessa pitää homman minimalistisena, mikä tulee näkymään esimerkiksi pöytäkoristeissa. Pöytäkoristeita toki tulee, mutta aika simppeleitä ja aika vähän, koska itse astiat ja ruokailuvälineet vievät luultavasti suurimman osan pöytätasojen pinta-alasta. Lisäksi haluamme, että vieraat voivat nähdä toisensa vaivattomasti, ja koska me istumme vieraiden joukossa, emmekä missään omassa pöydässämme eristyksissä, haluamme itsekin pystyä keskustelemaan muidenkin kuin vain toistemme kanssa. Muutenhan normaaliin arkeen verrattuna ei olisi mitään muuta eroa kuin juhlatamineet ja ainaisten broilerin rintafileiden sijaan nautittava hääateria. Pikku juttuja siis toki, mutta sitäkin tärkeämpiä.
Inspiraatiokuvia Pinterestistä ja internetistä etsiskeltyäni törmäsin ihaniin tumman harmaisiin pöytäliinoihin, joista innostui myös Karjalan Evakko. Kattaus ja koko juhlien teema tullaan rakentamaan vastaavien tummien pöytäliinojen ympärille, sillä tuollainen vähän sinertävä harmaa sopii oivallisesti meidän hääpaikkamme värimaailmaan ja arkkitehtuuriin. Lisäksi tummassa pöytäliinassa ei toivottavasti näy niin helposti kaatuneet punaviinit ja muut possuttamiset, joten pöydät pysyvät siistimmän näköisinä koko illan. Parasta olisi tietysti hieno puinen pöytä, joka ei tarvitsisi liinaa ollenkaan, mutta nämä meidän juhlapaikkamme pöydät ovat kuitenkin aika tylsän näköisiä itsessään.
Pöytäkoristeiksi ja muutenkin ympäri juhlapaikkaa tuleviin kukka-asetelmiin haluaisin rakastamaani harskokukkaa ja ehkä neilikkaa tai jotain sen tyylistä, joka näyttää keveältä ja kestää pitkään kauniina. Somistaja-Tanja keksi ehdottaa eukalyptyksen oksaa, mitä en ollut aiemmin tullut edes ajatelleeksi, mutta johon ihastuin välittömästi siitä kuvia nähdessäni. Pidän tuosta vähän harmahtavan vihreästä sävystä, se sopii kauniisti kesähäihin ja moniin muihin kasveihin ja käyttötaroituksiin. Näin syksyn ollessa aluillaan on tietysti vaikeaa mieltää, että ensi heinäkuussa on tosiaan kesä kauneimmillaan ja väri- ja valomaailman hyvin erilainen kuin nyt. Tällä hetkellä ajatukseni valtaavat nimittäin muun muassa katajanoksat, kävyt, kynttilät (joita voi kyllä polttaa heinäkuun iltanakin, onhan silloin jo aika hämärää, onhan), juuttinarut, rahkasammal ja jäkälä. Se onkin itse asiassa varmaan vaikein juttu tässä häiden suunnittelussa, kun jotenkin ajattelen koko ajan syksyä, vaikka me tosiaan bailataan keskellä kesää. No, kyllä tämä tästä.
Pari viikkoa sitten tapasimme ihanan ja taitavan Somistaja-Tanjan hääsuunnittelupalaverin merkeissä. Tanjalla oli paljon hyvää näkemystä ja hyviä ideoita meidän häiden somistukseen. Uskon, että Tanja sai todella hyvin kiinni siitä linjasta, mitä haluamme juhlissamme noudattaa. Somistajan kanssa työskentelyssä on myös se hyvä puoli, että näin minun ei tarvitse valjastaa kaasojani suunnittelu- ja askartelutalkoisiin ihan siinä määrin kuin muuten varmaan olisi pitänyt. Kaiken muun hyvän lisäksi luonteeltani melkoinen huithapeli, joka yleensä painaa menemään niin sanotusti rotsi auki vailla mitään suunnitelmia – improvisoin sitten sitä mukaa, kun tilanteet tulevat eteeni. Ilman tuottajana työskentelevää Karjalan Evakkoa häidemme budjetti leviäisi varmaan käsiin jo alkumetreillä, kun luottaisin vain siihen, että kyllä kaikki järjestyy, ja ilman Somistaja-Tanjaa häidemme teema ja tyyli olisivat varmaan… en keksi edes sanaa. Epätoivoisen viimeisiä virityksiä nyt ainakin, jos ei muuta. Tuo huithapelius on minussa todella hallitseva luonteenpiirre ja vaikuttaa oleellisesti kykyyni järjestää tai hoitaa asioita, aikataulujen hallinnasta puhumattakaan! Sen vuoksi on hyvä, että olen ulkoistanut oman ulkonäköni lahjakkaalle ja taitavalla työkaverilleni Lindalle, joka hoitaa meikkini ja kampaukseni hääkuntoon heinäkuussa. Muuten varmaan innostuisin kokeilemaan jotain uutta rajausta tai muuta kikkaa juuri silloin hääpäivän aamuna, ja siinä sitä taas oltaisiin. Kamalinta ikinä olisi mennä myöhässä omiin häihinsä, ja sitä haluan välttää viimeiseen asti!
Hääkampauksesta ja -meikistä teen varmasti ihan oman postauksen vielä lähempänä.
Illalliskattauksen lisäksi tärkeä somistuskohde häissämme tulee olemaan gin & tonic -buffet, sillä G&T on cocktaileista meidän molempien suosikki. G&T-buffetille tulee juhlapaikasta löytymään ihan oma tilansa, ja onpa ensimmäiset tykötarpeetkin sitä varten hankittu jo huhtikuussa. Muuta ei häitä varten olekaan vielä valmiina, paitsi hääpukuni, mutta siitä en hiiskahda sanaakaan ennen h-hetkeä.
Muut hääaiheiset postaukseni löydät tästä blogista “häät”-avainsanan alta.
Postauksen inspiraatiokuvat on löydetty Pinterestista.
Mitäs tykkäätte meidän somistusideoista? Askarruttaako joku häiden somistamiseen liittyen? Somistaja-Tanja on ystävällisesti lupautunut vastaamaan kysymyksiinne (”Jos vain osaan”, sanoi tuo monitaituri vaatimattomasti) häiden ja muidenkin juhlien stailaukseen liittyen. Onko jotain hääaiheisia juttuja, joista haluaisitte lukea? Ja te jo rouvassäädyssä olevat, kertokaa kaikki vinkkinne siitä, mitä tulee ja ei tule tehdä onnistuneita häitä järjestettäessä! Sana on vapaa kommenttilaatikossa.
Keskustele!