Minulla on teille suuria uutisia: alan tehdä asiakasmeikkejä niin LOCOssa kuin sen ulkopuolellakin!
Avaan ajanvarauslistoihini meikkauspalvelut vielä ennen kuin pikkujoulukausi pyörähtää kunnolla käyntiin. Minä ainakin olen tästä todella innoissani, sillä rakastan meikkejä ja meikkaamista, sekä kaikkea kauneudenhoitoon liittyvää.
Kuten tuossa blogini esittelytekstissä kerron, olen ammatiltani paitsi parturi-kampaaja, myös meikkaaja. Vaikka olen opetellut monia juttuja itsenäisesti, oli meillä ammattikoulussa vapaavalintaisina kursseina pelkästään ehostusta. Siellä ehostuskursseilla opin todella hyvät ja laajat perusteet meikkaajan työhön, ja olen huomannut tubettajia ja instagrammaajia seuratessani, ettei heidän postauksistaan ole minulle välttämättä vastaavaa hyötyä. Saatan katsoa suurella mielenkiinnolla videota, jonka nimi on vaikkapa: ”Mihin se poskipuna oikein kuuluu laittaa”, tai ”Oikea paikka aurinkopuuterille!”, tai ”Mikä on peitevoiteen ja neutraloijan ero?”. Odotukset korkealla olen klikannut videon auki. Vain huomatakseni, ettei siellä ole minulle tarjolla mitään uutta, vaan tiedän jo kaiken siellä olevan informaation, ja niiden mukaan olen meikannut itseäni ja asiakkaitani viimeiset 13, pian 14 vuotta. Tiedättekö, sitä aina jotenkin odottaa, että joku keksii jotakin todella uutta ja ihmeellistä, mutta saakin sitten huomata, ettei sitä pyörää todella voi keksiä kovinkaan montaa kertaa uudelleen. Eikä tarvitsekaan.
En missään nimessä väheksy tai ylenkatso kauneustubettajia, -instagrammaajia ja -bloggareita, olenhan sellainen itsekin. Tai oikeastaan en kylläkään määrittele itseäni kauneusbloggaajaksi, tai tällä hetkellä edes bloggaajaksi. Ainoastaan ihmiseksi, jolla on blogi. Minulle suurimmat haaseet blogin kehittämisessä ovat olleet ehdottomasti kunnollisen kameran puute. Minulla on käytössäni iPhone XS, jossa on todella viimeisen päälle takakamera, mutta etukamera on edelleen se ongelma. Etukameran kuvanlaatu ei mitenkään riitä blogiin tai edes Instagramiin muutoin kuin korkeintaan Insta Storyn päivittämiseen, ja kääntyvän näytön puute haittaa oleellisesti takakameran käyttämistä omien kasvojeni kuvaamiseen. On vaikeaa kuvata järkeviä kuvia, kun ei yhtään näe, mitä kuvaa. Kunnollinen kamera olisi hyödyllinen, joskin sangen kallis investointi, mihin omat rahkeeni eivät tällä hetkellä riitä, meneväthän kaikki ylimääräiset rahani hääsäästötilin katteen kartuttamiseen. Ehkä joskus tulevaisuudessa, ja sitten voisin keskittyä enemmän myös kauneudenhoitoon liittyvän sisällön tuottamiseen.
Joka tapauksessa: kuten kerroin, olen saanut huomata suurimman osan kauneusalan vaikuttajien tuottaman sisällön olevan minulla jo ennestään selvää pässinlihaa. Oikeastaan ainoat sisällöntuottajat kauneuspuolelta, joiden ohjeista olen kokenut oppineeni jotain uutta, ovat Miia Johansson (ent. Ezen), brittiläinen Wayne Goss, Real Techniques -sivellinbrändin perustajat Sam ja Nic Chapman ja M-A-C Cosmeticsin eri maiden sometilit.
Vaikka olen ammatiltani meikkaaja, en siis maskeeraaja (toim. huom. maskeeraajat osaavat tehdä esim. erikoismaskeja, kuten haavoja, zombeja, aknea, arpia ja vastaavaa. Miia Johansson esim. on maskeeraaja), en ole koskaan oikein tykännyt tehdä meikkejä asiakkaille, tai muille kuin itselleni. Ennen kaikkea tuo epämukavuus ja sitä seuraava epävarmuus ovat johtuneet siitä, että juuri somen ansiosta moni meikkauksesta kiinnostunut harrastelija on hyvin taitava, jopa taitavampi kuin minä tai edes monet ammattimaskeeraajat. Koska YouTubesta voi kuka hyvänsä opetella ihan mitä tahansa taitoja opetusvideoiden avulla, tuntui todella turhalta tehdä meikkejä omilla perustaidoillani ihmisille, jotka tuosta vain pyöräyttävät kasvoilleen Kim Kardashian -henkisen draq-meikin, niin kuin siinä ei olisi mitään kummallista. Sitten aloin itsekin katsoa YouTube-videoita ja huomasin, että siellähän opetetaan paljon sellaisia juttuja, mitkä minäkin itse asiassa jo osaan. Erikseen ovat oman elämänsä meikkitubettajat, minä puhun nyt todellisista kauneuden ammattilaisista, kuten Johanssonista, Champanin sisaruksista ja Gossista. Aloin ajatella, että jos heidän oppinsa ovat käytännössä sitä samaa, mitä minäkin opin ammattikoulun kampaajalinjan ehostuskursseilla, miksen minä osaisi meikata yhtä lailla asiakkaita kuin muutkin meikkitaiteilijat.
Siitä innostus Linnanneito-blogin perustamiseksi alun perin lähti. Ajattelin, että tämän blogin kautta voisin tarjota osaamistani ja apuani hiusten kampaamisessa ja niiden hoitamisessa, meikkaamisessa ja ihonhoidossa. Sitten tuli esille se kameraongelma, tai pikemminkin sen puute, ja se, että meikkiblogeja ja -vlogeja on internet väärällään jo valmiiksi. Kävi, niin kuin usein käy, että päämäärä muuttui matkan varrella – ihminenhän on kuulemma onnellisimmillaan suunnitellessaan uusia juttuja – ja blogista tuli enemmän tällainen sillisalaatti, missä kerron vähän kaikesta itseäni kiinnostavasta. Yksi juttu oli tietysti myös tuo aika pitkä blogitauko, joka vain venyi venymistään, niin kuin liian pitkään suussa ollut purkka, ja sitä seurannut outo hiljaisuus, kun en enää löytänytkään arjestani aikaa kirjoittamiselle. Tai halua. En tiedä vieläkään, kummasta oli kysymys, mutta yhtä kaikki, Netflix ja sohvannurkka tuntuivat työpäivän jälkeen houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin istua alas ja alkaa kirjoittaa.
Viime kuukausina olen meikkaillut omia kasvojani suhteellisen ahkerasti. Töihin en niinkään jaksa pynttäytyä, vaikka varmaan kannattaisi, mutta vapaapäivinä olen saattanut kokeilla kasvoilleni mitä erikoisempia väriyhdistelmiä vaikkapa silmämeikissä. Vaikka olen jo 32-vuotias, minusta tuntuu, että vasta viimeisen vuoden aikana olen todella oppinut meikkaamaan omat silmäni siten, että olen meikin muotoon itsekin tyytyväinen. Minulla on nimittäin todella hankalan muotoiset silmät meikata. Minulla on geneettisesti raskaat silmäluomet, ulkonurkistaan alaspäin laskeutuva silmän muoto ja siihen päälle vielä silmän ulkonurkan päälle erityisesti plumsahtava yläluomi. Tähän yhtälöön kun lisätään vielä geenilotossa voitetut silmäpussit ja aina ja ikuisesti tummat silmänaluset, voidaan puhua jo ihan oikeasti aika hankalasti meikattavasta silmän muodosta. Vaati aika paljon työtä oman itseni kanssa, ennen kuin ymmärsin ja hyväksyin, että kasvonpiirteeni ovat sellaiset, että olen verenperintönä ”kuluneen” ja melko väsyneen näköinen noin peruspiirteiltäni. Huuleni sentään ovat kauniit ja täyteläiset, joten ennen kun opin laittamaan luomiväriä omiin silmiini, panostin pääasiassa huulimeikkituotteisiin ja kulmakarvoihin.
Valokuva:Paula Lehto
Meikkaussessiot ja erilaisten lookien harjoittelu omille kasvoille tuotti tulosta ja aloin pikku hiljaa saada itseluottamusta meikkaustaitojeni suhteen. Ajattelin, että jos osaan meikata omat silmäni kauniisti, osaan kyllä tehdä sen muidenkin silmille. Erityisen paljon itsevarmuuttani meikkaajan on kasvattanut myös moderni kanteletar, Ida Elina, joka on sekä henkeäsalpaavan taitava muusikko, uskomattoman sykähdyttävä diiva, että ystäväni reilusti yli vuosikymmenen ajalta. Kuvatessaan Justin Timberlake -coveria kevättalvella 2017 Ida Elina soitti minulle ja pyysi, vailla mitään epäilyksiä kampaus- ja ennen kaikkea meikkaustaitojani kohtaan, minua mukaan tekemään hänelle hius- ja meikkilookin kyseisen videon kuvauksiin. Innostuin tietystin mahdollisuudesta päästä mukaan noin upean artistin työryhmään ja suostuin oikopäätä, ihana Ida Elina lupasi jopa tulla noutamaan minut autollaan kuvauspaikalle Keravalle. Kuvauspäivä meni hienosti, videosta tuli juuri sellainen kuin piti, ja minun ja Ida Elinan yhteistyö oli vasta alussa. Tuon aurinkoisen talvisunnuntain jälkeen olen tehnyt Ida Elinalle lukuisia lookeja niin videokuvauksiin kuin promokuviinkin. Meidän välillämme yhteistyö on aina toiminut saumattomasti ja artisti on ollut erittäin tyytyväinen työnjälkeeni. Pari kertaa olen saanut olla mukaan tekemässä Ida Elinalle erilaisia tyylejä koko päivän kestävissä promokuvauksissa ja toimia samalla kuvausassarina. Ida Elina on itse asiassa löytänyt minun kauttani luottokuvaajansakin – hän oli nähnyt Timo Pyykösen minusta ottamat kolmekymppiskuvat, ihastunut tyyliin ja sopinut Pyykösen kanssa kuvauspäivän. Tuohon päivään minäkin menin mukaan, eikä sen jälkeen ole taidettu tuon kokoluokan kuvauksia tehdä ilman toisiamme.
Tänä syksynä sain taas tilaisuuden päästä tekemään upeita uusia juttuja kuvausten parissa, kun Ida Elina jälleen näytti kyntensä. Muina naisina tuo kantelevelho kyseli, ennättäisinkö tehdä meikin hänelle ja tanssijalle seuraavaan musiikkivideoon. Vastasin, että homma on minun puolestani hallussa ja varasin ajan kalenteriin. Kun Ida Elina sitten istui penkkiini meikattavaksi, kysyi hän viattomasti, tiedänkö, kuka tanssija hänelle on seuraavaan musiikkivideoon tulossa. En tietenkään tiennyt, mutta oletin, että varmaan joku nuori naistanssija. Leukani meinasi tipahtaa lattiasta läpi, kun itse Minna Tervamäki asteli meidän tuiki tavallisessa arkipäivän työkiireessään ihmisiä täynnä olevaan Locoomme. Tiedättekö sen hetken, kun joku purjehtii paikalle ja hänen läsnäolonsa täyttää koko tilan niin, että aika pysähtyy hetkeksi, tilassa jo olevat ihmiset jähmettyvät kukin paikoilleen tuon juuri saapuneen olennon valovoimaisen läsnäolon kohahduttaman ilman seisahtuessa hetkeksi, koska kaikki unohtivat hengittää? Kun Tervamäki saapui työpaikalleni, hetki oli juuri tuollainen. Paitsi ettei hän purjehtinut, vaan saapasteli ovesta kuin raikas keväinen tuulahdus, joka tuo mukanaan pienen hivenen katupölyä, muutaman pikkuitikan ja kenties sateenjälkeisen asfaltin tuoksun.
Minä kerron, ja tämä tarina on tosi, että Tervamäessä oli sellaista elinvoimaa ja magneettista puoleensavetävyyttä, että kun tajusin Ida Elinan musiikkivideon tanssijan olevan hän itse ilmielävänä ja että minä olisin tekevä hänelle kuvausmeikin ja -kampauksen, piti nielaista pari kolme kertaa ennen kuin sain ääneni kuuluviin itseni tuolle elämäni girl crushille esitelläkseni. En muista, että mikään meikki ja kampaus olisi koskaan ennen jännittänyt yhtä paljon, tai ollenkaan. Tervamäki osoittautui onnekseni juuri niin ihanaksi ja vilpittömäksi kuin vain lapsuuden idoli ja eläväksi ihmiseksi muuttunut satuprinsessa vain voi, ja juttu meillä luisti oikein kivasti koko meikkaus- ja kampaustuokion ajan. Lopuksi Tervamäki vielä kiitteli hius- ja meikkityyliä, jonka olin hänelle tehnyt, ja minä mietin sinä iltana, että jos tuollainen kokemus ei rohkaise itsetuntoa, niin mikä sitten?
Niinpä kypsyttelin vielä muutamat viikot päätöstäni alkaa tehdä asiakasmeikkejä Ida Elinan (ja Minna Tervamäen) lisäksi myös muille asiakkaille. Olen tähän asti tuntenut olevani hyvin vahvasti epämukavuusalueella meikatessani muita kuin tuttuja kasvoja, mutta oman itsensä haastaminen on näköjään tuottanut tulosta. Eräs maskeeraaja kirjoitti joskus kommentin Wayne Gossin YouTube-videon alle, että siinä, missä oman elämänsä kauneustubettajat ovat asiantuntijoita omien kasvojensa meikkaamisessa, me meikin ammattilaiset olemme asiantuntijoita kaikkein kasvojen meikkaamisessa. Meikin tehtävähän on saada kasvoista parhaat puolet esiin, ja siihen tarvitaan ammattitaitoa silloin kun meikattavat piirteet eivät ole ne omat tutut kasvot.
Sen lisäksi, että olen päättänyt avata ajanvarauslistaani myös meikkiajat, haluan laajentaa palvelupalettiani entisestään tarjoamalla asiakkaalle mahdollisuuden tilata minut paikan päälle tekemään meikkejä ja kampauksia sinne, missä hän itse on. Tähän uudistukseen päädyin mielessäni erityisesti morsiamet, olenhan itse menossa ensi vuonna naimisiin. Ajattelin aina, että totta kai asiakas tulee sinne missä kampaaja on, mutta nyt kun omat hääjuhlani lähestyvät, tuntuu todella mukavalta ajatus, että luottokampaajani ja -meikkaajani Linda tulee minun ja hääseurueeni luokse tekemään meikkejä ja kampauksia. Samoin joskus Strictly Style -blogia pitävä Hanna Väyrynen kertoi yhtenä parhaista jutuista omassa hääpäivässään olleen sen, että hänen luokseen tultiin tekemään häätyyli, eikä hänen morsiamena tarvinnut matkustaa mihinkään.
Jos haluat varata ajan hääkampaukseen ja meikkiin, niin toivon yhteydenottoja ensisijaisesti sähköpostitse (tiina(at)linnanneito.fi), niin sovitaan sinulle sopiva aika ja paikka, tulen mielelläni olemaan osa tärkeää päivääsi ja tekemään siitä ainutlaatuisen. Jos sen sijaan kaipaat lähinnä ilta-, bile- tai teemameikkiä, voit ottaa yhteyttä suoraan Locon nettiajanvarauksen kautta. Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin, mitä aihe herättää!
Onko täällä blogini lukijoissa tulevia morsiamia? Jos on, oletko ajatellut tehdä itse häämeikkiäsi tai -kampaustasi? Kiinnostaisiko postaus aiheesta? Sana on vapaa kommenttilaatikossa!
Keskustele!